Siellä missä suru vaeltaa

 itku asustaa

Ei keltaisten kukkien ketoja,

kesäisten tuulien lempeää hyväilyä.

Siellä kaatu miehiä, 

särkyy vartaloiden voima

siellä uupuu raukea,

 huuhtoutuu hukkuneiden huudot,

vaiti on tanner

hiljaa taistelun huudot,

Laskee yö alleen painavat

pilvet,

sota minussa taukoaa,

hiljaa vainiolla tuuloset.