sillä kalliolla minä suutelin pehmeitä huuliasi itkin vaikka et huomannut oli niin ikävä ihmistä olit niin lähellä koskit niin kovaa muistutit minua miten vaikeaa minulla oli ollut tulit kuin talvinen viima uit lävitseni salamoina säkenöit rinnassani poltit jälkesi minuun sinusta minuun kulki ikuinen hetki katsoin ylös ja huokaisin jumalille etten itkisi uudestaan laiva lipui horisonttiin sininen ilta loi yllemme purppuraa.... ja tiesin että sinä.... olet minussa....